Aamu alkoi sitten päänsäryllä ja korvien soimisella. Olin kyllä osannut odottaa migreeniä tälle viikolle, mutta kyllä se taas iski liian yllättäen. Söin sitten heti perään aamiaisen ja totta kai unohdin punnita itseni ennen sitä. Paino oli sitten syömisen jälkeen 58 kiloa. Kolmisen kiloa on tullut lisää ihan parissa kuukaudessa. Tosin elämäntavat ovat muuttuneet aivan tajuttoman paljon terveellisempään suuntaan. Nyt vaan pitäis odottaa että paino kääntyy laskuun kun liikuntaa on lisätty.

Aamiaisen jälkeen lähdin "valmentajan" ohjeiden mukaan lenkille, vaikka olo oli hirveä. Ajattelin kuitenkin että raitis ulkoilma piristää ja auttaa tuon päänsäryn kanssa. Puin mielestäni ihan hyvin päälle, koska ulkona näytti olevan pakkasta. Kuitenkin noin tunnin lenkin jälkeen palelin jo niin ettei askeleista meinannut tulla mitään. Siksi teinkin 1½ tunnin lenkin kahden tunnin sijaan. Olin sitten valinnut myös väärät kengät, joista todisteena kivat rakot kantapäissä.

Palautumisateria jäi hieman huomiotta, koska kotiin tultaessa päänsärky oli jo jotain niin järkyttävää, että sain mennä suoraan sänkyyn. Nukuin sitten parisen tuntia ja nyt sitten herättyäni yritin hieman syödä. On tää migreeni siitä kummallinen, ettei todellakaan saa alas mitään lämmintä ja terveellistä. Heti tuli sellainen olo, että kanapasta saa kyllä jäädä. Silmät ei kestä valoa, korvat ei kestä ääntä ja nenä ei kestä hajuja. Lisäksi ilmeisesti tuo makuaisti on myös sellainen, ettei sitä olisi hirveän kiva käyttää näin kohtauksen ollessa päällä. Jos aistit saisi hetkeksi pois kokonaan päältä ja saisi vain olla. Yritin kyllä sitä koteloitumalla peiton alle, mutta puhelin sitten häiritsi vähän väliä.

Nyt pitäisi sitten jaksaa töihin. Miksi en saa aina sairaslomaa siksi viikoksi kun migreeni iskee? Siihen kun ei ole löydetty mitään oikeasti helpottavaa lääkettä. Onneksi se on nyt e-pillerien takia vain kerran kolmessa kuukaudessa. Yritetään jaksaa ja mennä vaan töihin. Hymy päälle ja tunteja vetämään. :)